Vappu-Blupper

Brunch ( breakfast + lunch ) ja Lupper ( lunch + supper ) kuuluvat mielestäni hauskimpiin englanninkielen oivalluksiin. Brunssi on lisäksi todella herkullinen keksintö ja halusinkin toteuttaa siitä oman versioni syntymäpäiväni kunniaksi. Oikeaoppisestihan brunssi nautitaan aamupäivällä aamiaisen ja lounaan välimaastossa, mutta mies oli vappupäivänä juuri niihin aikoihin motocrossin parissa. Jotta syömisistä sai nauttia ilman turhaa kiirettä, päätin laittaa kaiken tarjolle vasta iltapäivästä. Tämä lupperin aikoihin nautittu brunssimainen ruokailumme saikin lopulta aika veikeänkuuloisen nimen “Blupper“.

VAPPUMUNKITsokerimunkit

Kokeilin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kykyjäni munkinpaistossa, pitihän Blupperille saada jotain vappuistakin syömistä. Hyvästä munkkiohjeesta kiitos kuuluu Kinuskikissalle, jonka ohjeisiin turvaudun yleensä aina leipoessani jotain itselleni ennestään tuntematonta. Tälläkään kertaa ei tarvinnut pettyä lopputulokseen, vaan munkit olivat ensikertalaisen leipomiksi oikeinkin onnistuneita!

munkitmunkkitaikina munkinpaisto

Meillä ei ole minkäännäköistä paistomittaria, joten munkkien paistaminen oli aika jännää hommaa. Paistoajat olivat välillä aivan hukassa ja öljyn lämpötila vaihteli vähän miten sattuu. Onneksi tein niin pikkuisia munkkeja (15 normimunkin taikinasta tein noin 50 pikkumunkkia), että suunnilleen joka viidennen pystyi uhraamaan testikappaleeksi ja silti lopputuloksena oli aivan liian monta munkkia.

MUUT HERKUTmunakokkeli pekoni

Pekonia ja munakokkelia? No tottahan toki. Vaikka olenkin valtaosan ajasta vain kasvis- ja kalalinjalla syömisieni suhteen enkä juuri pidä lihasta, tekevät pekoni ja erilaiset leikkeleet herkullisen poikkeuksen tähän sääntöön. Onnistuin muuten elämään jopa 21 vuotta ennenkuin maistoin pekonia ensimmäistä kertaa!

croissant

Ranskalaisten leipomusten suurena ystävänä oli pöytään saatava myös runsain täyttein varusteltuja croissantteja. Kehittelin täytevaihtoehdot omien suosikkimakujeni pohjalta ja sain lopulta aikaiseksi kaksi herkullista versiota. Oikeanpuoleisiin lämpimiin lohi-vuohenjuusto-croissantteihin laitoin savuporotuorejuustoa, rucolaa, uunissa paistettua lohta sekä pannulla rapeapintaiseksi paistettua vuohenjuustoa. Vasemmalla täytteinä oli valkosipulituorejuustoa, lehtisalaattia, erilaisia herkkuleikkeleitä, paksut siivut vahvaa cheddarjuustoa sekä kirsikkatomaattisiivuja.

Nämä olivat niin suurta herkkua, että varmasti pääsevät ruokalistalle toistekin. Mitenhän sitä ei ole aiemmin tajunnut täyttää croissantteja suolaisin täyttein?

ananas lupper

Ainoa mikä kokonaisuudesta jäi vähän harmittamaan oli, etten tajunnut ostaa appelsiineja itsepuristettua mehua varten. Tällä kertaa oli siis tyytyminen kaupan valmismehuun. Tarjottavien joukosta löytyi vielä lisäksi nakkeja ja perunasalaattia, sekä edellisessä kuvassa vilahtaneet tuoreet ananaspalat.

Huomasittehan myös oikean alanurkan toiveikkaasti pekonin tuoksuja nuuhkivan nenän?

KAKKU HERALLEkakku koiralle

Kuten jo aiemmin mainitsin, oli vappupäivänä myös Heran kotiintulon vuosipäivä. Muiden perjantaipäivän kokkailujen lomassa valmistinkin Hösselille ihan oman kakun merkkipäivän kunniaksi. Pienen googlettelun tuloksena löytämäni ohje oli todella helppo ja yksinkertainen, eikä siihen tarvinnut kuin neljä eri raaka-ainetta: korppujauhoja, kananmunia, jauhelihaa ja porkkanaa.

kakku koirallekakku koiralle

Kuorrutus syntyi maitorahkasta ja koristeiksi asettelin muutaman herkkuleikkeleen sekä yhden koirille tarkoitetun lihatikun.

kakku koiralle

Ensin kakku vähän ihmetytti, etenkin kun se oli tarjolla oman kupin sijasta ihan oikealla lautasella. Alkututkiskelujen jälkeen ei kuitenkaan mennyt kovin kauaa, kun kakkupala oli kuskattu parvekkeen hyvään löhöilynurkkaan ja nakerrettu parempiin suihin.

sileäkarvainen noutaja

Pistäähän se mietteliääksi, kun kakku loppuu ihan yhtäkkiä..

sileäkarvainen noutaja

Jopas jäinkin kaipaamaan taas noita ihania croissantteja, kun olen viimeiset pari tuntia tapitellut kuvia niistä. Nyt olisikin kiva kuulla, mikä on oma brunssisuosikkisi?

 

 

Papu Kokkaa: Miniburgerit x 3

Hei vaan! Viimekerrasta on ehtinyt vierähtää tavallista pitempi aika, sillä perheessämme on viimeiset pari viikkoa eletty suuren surun kanssa. Menetimme pienen flattipentumme Rhean aivan yllättäen 16.4.2015, eikä viime viikkoina ole ollut juurikaan energiaa muulle kuin pakollisten koulutöiden hoitamiselle (eipä kyllä oikeasti niillekään). Saatan palata Rhean poismenoon blogin puolella vielä toiste, mutta nyt ei vielä tunnu olevan oikea aika. Siirtykäämme siis päivän aiheen pariin.

Ajattelin nyt avata blogiin säännöllisen epäsäännöllisesti päivittyvän kategorian nimeltään ” Papu Kokkaa “. En ole erityisen aktiivinen ruoanlaittaja, eikä arkinen ruokavalioni ole kovin mielenkiintoinen. Toisinaan on kuitenkin mukavaa panostaa keittiönkin puolella ja loihtia jotain spesiaalia herkkua arjen keskelle. Papu on nimi, jolla minua on kutsuttu perheen parissa pienestä tytöstä asti. Se kuulostaa jotenkin kivemmalta kuin Julia, joten pääsi otsikkoon mukaan.

Tämän uuden kategorian avaamisen kunnia lankeaa suloisille miniburgereille, jotka syntyivät vain ja ainoastaan siksi, että minun oli ihan pakko ostaa maailman söpöimmät minisämpylät lidlistä. Burgereita syntyi kolmea erillaista laatua ja tein vielä jokaisesta laadusta sekä jauheliha-, että lohiversion. Kaikenkaikkiaan todella hauska ja kaltaiselleni paatuneelle näpertelijälle sopiva projekti!

Tarpeet kannattaa esivalmistella ylläolevassa kuvassa näkyvän kaltaiseen muotoon. Tällöin purilaiset saa koottua kerralla valmiiksi helposti ja nopeasti. Minipihveihin en lähteny kikkailemaan mitään erikoisia mausteita tai muuta lisuketta, vaan ne syntyivät pelkästä pippurilla ja suolalla maustetusta jauhelihasta. Kun jauhelihaa vaivaa tarpeeksi, siihen muodostuu sitkoa joka pitää pihvit kasassa. Kannattaa muotoilla hyvin littanoita ja pinta-alaltaan hitusen liian isoja pihvejä, sillä paistaessa ne vetäytyvät hieman kasaan. Karamelisoitujen sipulien paisteluun kannattaa varata kunnolla aikaa, jotta niistä saa mahdollisimman suussasulavia.

Seuraavissa kuvissa esittelen kaikki kolme burgeria käänteisessä paremmuusjärjestyksessä, johon mieheni ne asetti. Itse en syö jauhelihaa, joten en näitä päässyt arvostelemaan kuin ulkonäön perusteella. On muuten melko haastavaa paistaa jauhelihapihvejä silloin, kun kotona ei ole läsnä muuta makutuomaria kuin flattimme Hera, jonka mielestä kaikki liha on nannaa. Vähän arvailuksihan se meni, mutta luotin purilaislisukkeiden pelastavan mahdolliset vajeet pihveissä!

Pronssisijalle jäi tällä kertaa simppeli ja runsaan sipulinen Garlic Onion Burger. Ulkonäön perusteella olisin itse sijoittanut tämän yksilön hopeasijalle, mutta muut burgerit ajoivat kuulemma tämän edelle maussa. Arvosana 8/10

Täytteet:

  • 1 jauhelihapihvi
  • reilusti valkosipulimajoneesia
  • vielä reilummin karamelisoitua sipulia

Hopealle ylsi perinteikäs tuplajuusto eli Double Cheese Burger. Ulkonäöllisesti tämä oli vähiten mieleeni, sillä olisin halunnut pihveistä paljon littanammat ja leveämmät. En kuitenkaan osannut ottaa paistovaiheen vetäytymisilmiötä huomioon pihvejä muotoillessani, joten lopputulos on vähän korkeammanpuoleinen. Arvosana 8.5/10

Täytteet:

  • 2 jauhelihapihviä
  • 2 cheddarjuustosiivua
  • salaatti
  • ketsuppi & valkosipulimajoneesi

Miniburgereista voitokkain oli BLT (Bacon, Lettuce, Tomato) voileipien hengessä rakennettu BLT Burger. Maku oli kuulemma erittäin hyvin kohdillaan ja tomaatti teki lopputuloksesta mukavan raikkaan. Myös ulkonäöllisesti olin tyytyväinen, joten tämä yksilö todella ansaitsi ykköspaikkansa. Täyden kympin burgeri olisi vaatinut täydellisen pihvin, mutta minun paistotaidoillani sellaiseen venyminen etenkin minikoossa taitaa olla mahdoton tehtävä! Arvosana 9/10

Täytteet:

  • 1 jauhelihapihvi
  • 1 iso pekonisiivu paloiteltuna osiin
  • 1 kirsikkatomaatti siivutettuna
  • lehtisalaatti
  • ketsuppi & valkosipulimajoneesi

Itselleni tein jo aiemmin mainitsemani lohiversiot. Yläkuvan täytteiden lisäksi kuhunkin purilaiseen tuli aimo annos karamelisoitua sipulia. Näistäkin nousi jauhelihapurilaisten tapaan ykköseksi vasemman reunan tomaatilla ja salaatilla höystetty versio. Keskimmäinen burger oli myös oikein onnistunut, sillä valkosipulimajoneesi ja rucola sopivat kivasti lohen pariksi. Oikean reunan vahva cheddarjuusto ei sen sijaan omasta mielestäni oikein istunut lohen kanssa yksiin, joten se yritys meni tällä kertaa vähän penkin alle.

Eikö olekin söpö?!

Kokeneempi lukija varmaan jo kukista osasikin aavistaa, että äiti on taas käynyt kylässä. Tällä kertaa kukat toivottavasti kestävät juurineen vähän pitempään kuin leikkoversiot, jotka nuupahtavat jo viikossa. Löysinpä myös parvekkeen nurkan jemmasta pirteän värisiä vanhoja kukkaruukkuja, jotka sattuivat olemaan kukkien kanssa vieläpä sävy sävyyn!

Kerrohan, mitä itse tuumaat minikokoisesta ruuasta? Onko toisinaan kivaa leikkiä jättiläistä, vai syötkö mieluummin ruokasi ihan normaalissa koossa?

 

Pikkupizzat tortillapohjiin

Laitetaampas vuodenvaihteen kunniaksi pitkästä aikaa vähän juttua ruokapuolelta. Nämä tortillapohjiin tekaistut pizzat syntyivät, kun mies totesi taannoin kaipaavansa kylmää pizzaa ja kyytipojaksi halpaa kaljaa. Itseasiassa tämän jutun alkuperäinen otsikkokin oli “Kylmää pizzaa ja halpaa kaljaa”, mutta se kuulosti vähän turhan epäilyttävältä ja sai mennä vaihtoon.

Pizza-toive osui aika hyvään saumaan, sillä oikeastaan kaikki tarpeet juustoraastetta lukuunottamatta löytyivät valmiiksi kotoa. Tortillalättyjäkin oli jäänyt kaapin perälle pyörimään ja päätin kokeilla niitä pizzapohjiksi. Jääkaapin antimista saatiin kasaan kolme eri makuvaihtoehtoa: kinkku-ananas-vuohenjuusto, kidneypapu-ananas-vuohenjuusto sekä herkkusieni-purjo-kinkku-tuorejuusto.

Sipaisu ketsuppia tortillan pintaan ja mieluisat täytteet päälle. Paistetaan n. 200 asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia tai kunnes juustoraaste on saanut sopivasti väriä. Täytteitä kannattaa laittaa maltillisesti, jotta tortillapohja paistuu ihanan rapsakaksi, paksu täytekerros jättää pohjan helposti pehmoiseksi. Paistohommiin ryhtyessäni tajusin ettei leivinpaperia tai foliotakaan ollut huonokuntoisten uunipeltien suojaksi, joten päädyin paistamaan pizzat torttuvuuassa. Ainoa huono puoli vuuan käytössä oli, että siihen mahtui vain yksi pizza kerrallaan, muutoin se toimi vallan mainiosti.

Sen verran helppo ja nopea tapa päästä herkuttelemaan pizzalla, että näitä on tullut tehtyä jo useampaan otteeseen. Herkullista ja onnellista uutta vuotta kaikille! Nam.

Voileipäkakkua ihan muuten vaan

Olen aina mieltänyt voileipäkakun herkuksi, jota tarjotaan ainoastaan juhlissa. Asun kuitenkin ihmisen kanssa, joka on hulluna voileipäkakkuihin ja syö sellaista mieluusti ihan tuikitavallisena arkipäivänäkin. Päädyinkin siis tekemään pienen savukinkkuvoileipäkakun, joka oli kooltaan sitä luokkaa, että siitä söisi 8 henkeä kunnolliset palaset. Meillä siitä sai nauttia useampaan otteeseen kaksi aikuista ja yksi koira.

Täytteestä tuli sen verran herkullista, että sitä tulee varmasti tehtyä toistekin. Makuraadilta sain palautetta, että katkaravut olisivat seuraavaalla kerralla mainio lisä. Tämä täytemäärä on sopiva 12 paahtoleipäviipaleesta rakennettuun kakkuun, jossa on kolme neljän viipaleen kerrosta. Mikäli ei ole niin voileipäkakun perään, saa täytteestä loistavan kyytipojan vaikkapa uunilämpöisille sämpylöille!

SAVUKINKKUTÄYTE:

  • 1 keskikokoinen purjo
  • 1 iso suolakurkku
  • 250g savukinkkua
  • 200g ruohosipulituorejuustoa
  • 200g ranskankermaa
  • 3 rkl sinappia

Purjo, suolakurkku sekä savukinkku pilkotaan pieneksi, jonka jälkeen kaikki ainesosat sekoitetaan keskenään.

Leipäkerrokset kostutin reippaasti maidolla ennen täytteen levittämistä ja valmiin kakun annoin muhia nelisen tuntia painon alla jääkaapissa. Kärsivällisempi antaisi varmasti kakun muhia jopa yön yli, mutta meillä haluttiin päästä maistelemaan jo samana iltana. Siispä kakku jääkaapista ja kaunistettavaksi.
Koristeiden pohjalle sivelin notkistettua ranskankermaa ja koristeina käytin halkaistuja kirsikkatomaatteja, kurkkusalaattia, kinkkuleikkelettä sekä persiljaa. Tämä olikin hauska vaihe, kun sai mallailla ja rakentaa mahdollisimman nättiä ulkomuotoa.

En meinannut muuten millään keksiä, sijoitanko voileipäkakun leivontaan vaiko ruuanlaittoon. Lopulta päätin, että leivontaan kuuluvassa kakussa tulisi leivän olla itsetehtyä. Eli ruuanlaitto-kategoriaan meni tämä.