Kiiltävä Minisieppari x2

MakroTex-haasteen aiheena on tällä viikolla kiiltävä. Kiiltäviä ovat myös nämä keskiviikkona tilaustyöksi tekemäni minisiepparit. Sain toteutukseen vapaat kädet, joten päätin tehdä siepparit tarkoituksella tähän haasteeseen sopiviksi valitsemalla niihin kauniisti kimmeltävät hopearenkaat ja paljetit. Yksilöt ovat keskenään lähestulkoon identtiset, höyhenten pituus vain vaihtelee.

Kovasti olisi tehnyt mieli päästä kuvaamaan haasteeseen vielä paljetti- ja strassikokoelmani parhaita paloja, mutta ajan ollessa kortilla oli niiden jäätävä toiseen kertaan.

shiny dreamcatchershiny dreamcatcher shiny dreamcatchershiny dreamcatcher

Huomenna ollaankin jo elokuun puolella ja luentosaleissa istuminen alkaa taas lähestyä uhkaavasti. Koitin alkuviikolla tehdä itselleni lukujärjestystä syksyä varten ja sain “ilokseni” havaita, että vuosittainen opetukseen kohdistuva uudistushulluus oli taas iskenyt ja pyyhkinyt minun kandivaiheen pääaineeni kokonaan pois valikoimista. Yötä myöten siinä sitten etsin korvaavia kursseja ja jouduimpa vielä vaihtamaan DI-vaiheen opintojeni pää- ja sivuaineenkin kokonaan, että sopivia kursseja olisi helpommin saatavilla. Opiskelumotivaatio valui tässä sählingissä aika hyvin viemäristä ja vaihtui valtaisaan ärsytykseen, mutta onneksi on vielä loma!

Advertisements

Kultainen Oliivi Minisieppari

Vappu potkaisi toukokuun vauhtiin ja kilautti siinä samalla omaan matkamittariini mainiot 24 vuotta. Vappupäivä on meidän perheessä oman syntymäpäiväni lisäksi myös yhden vuosipäivän paikka, sillä rakas Pöksyläisemme muutti meille sattumalta juuri 1.5.2014. Vapun tienoilta olisi vielä parinkin postauksen verran ruoka- ja luontokuvia odottelemassa julkaisua, mutta annetaan niiden odotella vielä hetkisen verran ja otetaan tässä välissä yksi käsityöprojekti ihmeteltäväksi.

Minisieppareiden parissa liikutaan tällä kertaa sellaisessa värimaailmassa, josta itse pidän kovasti. Oliivinvihreän ja kultaisen yhdistelmä on ihanan keväinen ja raikas, ehkä myös hieman mystinen. Annoin tämän yksilön venäjänopettajalleni kiitoksena tämän kohtapuoleen loppuvan lukuvuoden kursseista. Venäjän opiskelu on tuonut virkistävää vaihtelua muihin insinööriopintoihini, jotka koostuvat pääasiassa ankeahkoa yksinpuhelua pitävien luennoitsijoiden kuuntelemisesta ja enemmän tai vähemmän pakollisista laskuharjoituksista. Todella hyvät ja inspiroivat luennoitsijat tuntuvat olevan jossain kiven alla piilossa, itse en ainakaan ole törmännyt kuin ihan muutamaan! Siinä kohtaa kun tälläinen onnekas sattuma osuu kohdalle, on siitä mielestäni kiva myös antaa positiivista tunnustusta.

dreamcatcher

Ehkä muistattekin, että aikaisemmassa vaaleanpunaisessa versiossa käytin koristeluun vähän kaikenlaista härpäkettä pitsinauhasta muovitimantteihin. Nyt pidin linjan astetta yksinkertaisempana ja höyhenien kaveriksi päätyikin vain yksi näyttävän vihreä helmi. Kyllä se vaatimattomuus näemmä toisinaan kaunistaa minisieppareitakin!

dreamcatcher

Verkkoon pujotetuista siemenhelmistä löytyy kahta erilaista kultaisen sävyä sekä pirteää vaaleanvihreää. Keskustan oliivinvihreän helmen sekä höyhenien välissä roikkuvan suorakaiteen muotoisen helmen löysin sekalaisten helmien lootastani, ja ne täydentävät kokonaisuuden mielestäni oikein kivasti.

dreamcatcherdreamcatcher

Vaaleanpunainen Minisieppari

Niinhän siinä sitten kävi, että jämähdin vallan unisieppareiden maailmaan. Viime postausta kasaillessani sain nimittäin pitkästä aikaa inspiraation väkerrellä mini-unisieppareita. Tämän hempeän yksilön vien ensi viikolla tuliaisena entiselle valmentajalleni, joka ainakin voimisteluaikoinani piti hirmuisen paljon vaaleanpunaisesta. On hän nykyään myös pienen tyttövauvan äiti, eli tuskin värivalinta kovin pieleen voi mennä.

Halkaisijaltaan tämä sieppari on noin 7cm, joten kyseessä on huomattavasti pienempi yksilö, kuin viimeksi esittelemäni jättiläinen. Olen kyllä sitä mieltä, että siro koko tekee unisieppareista jotenkin vielä tavallistakin nätimpiä!

_D5A2179

Muutaman kymmenen yksilöllisen minisiepparin kokoelma löytää toivottavasti jossain kohtaa tiensä myös myyntiin. Väriyhdistelmiä olen jo kovasti pyöritellyt mielessäni, mutta on yllättävän haastavaa lähteä tekemään sellaisilla väreillä, jotka eivät omaa silmää miellytä. Vaaleanpunaisestakaan en oikeasti kyllä pidä yhtään, mutta onhan tämä minisieppari silti aivan sietämättömän suloinen (vaikka itse sanonkin).

Minkälaisen väriyhdistelmän sinä tahtoisit omaan unisieppariisi?

Ainiin ja oikein mukavaa viikonloppua! Me suunnataan huomenna farmari-Volvosta pakettiautoksi vaihtuneen auton nokka kohti Keuruuta ja vietetään ulkoilupäivä mökillä. Hera ei ole viiteen viikkoon päässyt juoksujen takia loikkimaan vapaalla jalalla, joten sille ainakin on tiedossa aivan loistopäivä. Ressu tuskin juoksee pää viidentenä jalkana, mutta sen kanssa ajattelinkin hyödyntää vapaana olemisen kontaktiharjoituksiin.

 

Suurikokoinen Unisieppari

Minä pidän unisieppareista kovasti, ne ovat niin kauniin ja herkän näköisiä. Tämä yksilö syntyi muutamia vuosia takaperin, kun halusin makuuhuoneen seinälle oikein näyttävänkokoisen unisiepparin. Pakko kyllä heti alkuunsa myöntää tämän olleen sen verran työläs projekti lukuisine yksityiskohtineen, etten vielä näin useita vuosia myöhemminkään lähtisi tekemään ihan yhtä suurta hommaa uudestaan. Pikkuisia unisieppareita teen sen sijaan edelleen, ne kun ovat nopeita valmistaa ja niin hirmuisen kauniita katsella!

Isoin rengas on halkaisijaltaan 40cm ja kolme pienempää 15cm. Kun höyhenetkin otetaan vielä mukaan on koko komeudella parhaimmillaan korkeutta jopa 90cm. Perinteisesti unisiepparit valmistetaan kokonaan luonnonmateriaaleista, jolloin ne tuppaavat haurastumaan ajan myötä. Tämä jättiläinen on kuitenkin perinteistä versiota huomattavasti kestävämpi, sillä renkaiden juuttinarupäällyksen alta löytyy napakat metallirenkaat ja verkko on punottu ketjusilmukkaketjuksi virkatusta laadukkaasta sukkalangasta.

Unisiepparin toimintaideanahan on, että pahat unet jäävät verkkoon kiinni ja valuvat höyheniä pitkin pois. Tämän toiminnon osalta tämä minun yksilöni on kyllä maanantaikappale, sen verran valtavat määrät painajaisia olen taas viimeaikoina nähnyt. Onneksi kauniin unisiepparin katselu sentään piristää mieltä heti aamusta, vaikka painajaiset olisivatkin terrorisoineet yöunia.

Unisiepparin alareunassa roikkuvat höyhenjonot muodostuvat tavallisella ompelulangalla toisiinsa kiinnitetyistä höyhenistä. Höyhenten päissä olevat puuhelmet pitävät lankakiinnitykset paikoillaan ja toimivat samalla koristeina. Kirkkaanvihreät puuhelmet tuovat vähän väriä kokonaisuuteen ja sopivat hyvin yhteen verkkoja koristavien vihreiden Swarovski-strassien kanssa. Tykkään ihan hirmuisesti strassien kimalluksesta, enkä turhaan nuukaillut niiden käyttämisen kanssa, kun kerrankin oli projekti johon niitä sopi liimailla! Sopivassa valaistuksessa unisieppari kimalteleekin todella nätisti.


Välillä oli kiva pieni tuulenviri ilmassa…
… suurimman osan ajasta tuulta oli kuitenkin vähän liikaa

Maanantai oli niin upean aurinkoinen, että sain inspiraation irrottaa unisiepparin makuuhuoneen seinältä ja asettua parvekkeelle kuvaamaan. Parvekkeemme on usein todella tuulinen, lasittamaton kun on, ja tällä kertaa se tarjosi hieman lisähaastetta kuvaamiseen unisiepparin kieppuessa väkkäränä ja sulkien lentäessä jatkuvasti mykkyrälle. Aurinkokin innostui välillä räkittämään niin kirkkaasti, että oli pakko pitää kuvaustaukoja. Muutoin tuloksena olisi ollut vain kasa ylivalottuneita otoksia. Huom! Auringonpaisteesta en silti valita, en yhtään, kyseinen maanantaipäivä kun oli sen ansiosta paras miesmuistiin.

Kuvausassistenteillakin taisi olla kevättä rinnassa, sen verran vauhdikasta ravia ne vetivät asunnosta parvekkeelle ja taas takaisin. Välillä maltettiin toki myös nuuhkia parvekkeen nurkkia ja tarkkailla ohi kulkevia ihmisiä. Kerrankin oli mukava kuvata näitä meidän pikimustia vauhtipupseja kun auringonpaiste mahdollisti nopean suljinajan. Sainpa tallennettua yhteen ruutuun Rhean jahtaamassa omaa häntäänsäkin (kuva alla). Tätä puuhaa en ole neidin aiemmin nähnyt tekevän, eikä se nytkään kestänyt paria sekuntia pidempään. Tulipahan sentään kuvattua talteen!

Tämä viikko on tähänastisten kelien puolesta ollut kyllä aivan loistava, toivottavasti sama meininki jatkuu ihan viikonlopulle saakka. Nyt alan istuttamaan rairuohoa ja muita sekalaisia siemeniä. En ole kummoinenkaan viherpeukalo, enemmänkin sellainen viherkasvien kuolettaja, mutta pienten taimien kasvamista on kovin mukavaa seurata. Ehkä vielä joku päivä meilläkin on kunnon yrttitarha omalla parvekkeella kasvamassa..