Kahvipaketeista joutsenpariskunnaksi

Isovanhempani viettivät 50-vuotishääpäiväänsä joulukuun alussa. Lahjatoiveita tiedustellessani mummo totesi tavaraa olevan jo ennestään aivan liikaa, joten päädyin muistamaan heitä kahvipapujen pakkauksista tehdyin joutsenin. Ajatuksena oli, että nämä joutsenet kun ovat jo kertaalleen kierrätettyjä, ei niitä tarvitse pyöritellä maailman tappiin nurkissa, vaan ne voi hyvillä mielin halutessaan hävittää. Roskiinhan tyhjät kahvipaketitkin päätyvät.

recycled swansrecycled swans

Äiti oli kuskannut minulle ison kasan kahvipusseja, joiden kuvittelin olevan hopeisia sisukseltaan, mutta joutsenten tekoon ryhtyessäni sain todeta niiden olevan valkoisia. Tämä osoittautui vallan mainioksi sattumukseksi, sillä valkoinen lopputulos miellytti omaa silmääni jopa hieman enemmän, kuin aiemmin näkemäni kokohopeiset joutsenet.

Yllä esiintyvän joutsenen tein suurimmaksi osaksi täältä löytämäni ohjeen pohjalta. Joutsen koostuu muuten kokonaan valkoisista palasista, mutta sen siipien keskiössä ja nokassa on käytetty hopeisia paloja. Silmiä en laittanut lainkaan, sillä halvat muovisilmät ja muut viritykset tekevät lopputuloksesta mielestäni epäsiistin.

recycled swansrecycled swans

Tämä toinen joutsen olikin sitten vallan oma kokeiluni, joka lähti liikkeelle vahingon kautta, kun aloin latomaan paloja kerroksiin väärin päin. Tästä syntynyt pinta oli kuitenkin sen verran kivannäköinen, että päätin tehdä koko joutsenen samalla tyylillä valmiiksi. Lopputulos on ainakin omaan silmääni ihan toimiva ja joutsen näyttää ikään kuin keraamiselta. Tämä yksilö on muuten kokovalkoinen, mutta nokaksi sekin sai hopeisen palan.

Molemmat lintuset lastasin hopeisilla enkelikarkeilla, jotka sopivat kivasti nokkien sävyn kanssa yksiin.

recycled swans

Sain marraskuun puolella Sydämellistä-blogin Henskulta liudan jouluisia kysymyksiä, joihin ajattelin vastata jo joulukuun alkupuolella. Koulukiireet veivät kuitenkin mennessään, eikä aikaa varsinaisiin joulupostauksiin ole tänä vuonna liiennyt lainkaan. Vielä ei ole kuitenkaan myöhäistä, sillä eletään vasta jouluaaton aattopäivää, joten liitän oheen vastauksiani muutamiin Henskun kysymyksistä!

recycled swans

1. Joululaulujen top 5? Hassua kyllä, meillä ei kuunnella lainkaan joululauluja, mutta niiden melodioita hyräillään ympäri vuoden (erityisesti kesällä). Isäntä ei sanojensa mukaan pidä lainkaan joululauluista, mutta hän on meistä se, joka useammin aloittaa jonkin joulukipaleen hymisemisen tai lauleskelun. Yleisimmin kuultuja melodioita taitavat olla Kulkuset ja Petteri Punakuono.

2. Jouluperinne, josta et luovu? Joulupukki ja noitarumpu on katsottava jokaisen joulun aikaan, mieluiten pariinkin kertaan. Joulukoristeiden on lisäksi oltava pääpiirteittäin samoja vuodesta toiseen.

3. Oletko aloittanut jotain uusia, omia jouluperinteitä? Millaisia? Tämä joulu on vasta toinen, jonka vietämme ihan oman pienen laumamme kesken kotona, joten omia perinteitä ei ole vielä ehtinyt syntyä. Toivon, että vuosien mittaan saamme rakennettua jotain ihan omaa sisältöä jouluihin, sillä perinteet ovat ihania.

glass swans
Äidin vanhat lasijoutsenet löytyivät mummolan vitriinistä

4. Mikä on jouluruokasuosikkisi, entä -inhokkisi? Heh, inhoaminen on ehkä vähän turhan vahva ilmaisu, mutta minä en pidä oikeastaan yhdestäkään jouluruuasta. Olenkin kovasti yrittänyt pohtia, mistä ruuasta voisin tehdä itselleni oman jouluperinteen. Tänä vuonna lautaseltani löytyy uunilohta, punajuurigratiinia, karjalanpiirakoita & paljon juustoja, ei lainkaan hullumpaa.

5. Paras joulusuklaa? Tähän kysymykseen koitan tänä jouluna etsiä vastausta. Tätä varten olen haalinut itselleni 4 erilaista konvehtirasiaa, joista aion tehdä jonkinlaista vertailua loppuviikon aikana. Testissä mukana ovat Panda, Marabou, Fazer & J.D. Gross. Suklaaövereitä odotellessa!

6. Joulu omassa rauhassa vai sukuloiden? Omassa rauhassa, ehdottomasti! Sukulaisia on ihana nähdä aina aika ajoin, mutta koti on ainoa paikka, jossa pystyn rentoutumaan täysin. Kylässä saa useimmiten jatkuvasti pelätä oksentaako Hera matolle tai unohtaako Iris pyytää ulos, yritäpä siinä olla rennosti.

glass swans

7. Hyasintti, amaryllis vai joulutähti? Hyasintti on minulle se ainoa oikea joulukukka!

8. Mitä aiot tehdä joululomalla? Loman aikana olisi tarkoitus ainakin puuhastella mukavia juttuja Heran ja Iriksen kanssa, pelata kasoittain retropelejä, syödä liikaa suklaata, leipoa herkkuja, kehitellä uusia tuotteita huopakorujen rinnalle sekä suunnitella blogin sisältöjä uudelle vuodelle.

Näiden kuvien ja tunnelmien myötä toivotankin teille oikein iloista ja rentouttavaa joulua!

Keltaista kierrätystä keittiöön: Säilytysritilä seinälle

Minuun on tänä kesänä iskenyt sellainen valtaisa kodin järjestelyinto. Kaikki huoneet ovat olleet siinä enemmän tai vähemmän tulilinjalla, mutta suurin innostus on kohdistunut keittiöön. Sinne olen tähän mennessä tehnyt jo kolme uutta säilytysratkaisua, joista jokainen on väriltään keltainen ja sisältää jotain kierrätettyä. Yksi niistä on tässä postauksessakin esitelty säilytysritilä, johon saa kätevästi kaikki eniten käytetyt tarvikkeet käden ulottuville roikkumaan.

Yellow recyling

Tästä lähdettiin liikkeelle. Kaksi likaisen valkoista vanhaa koneen suojaverkkoa oli vailla käyttötarkoitusta, kun ne eivät soveltuneetkaan pakettiauton koira-aitaukseksi liian suuren kokonsa vuoksi. Toinen verkoista päätyi miehen lapsuudenkotiin kukkaköynnösten kaveriksi ja aluksi ajattelin laittaa oman verkkonikin samaan käyttötarkoitukseen parvekkeellemme, kunnes sitten muistin että meidän taloudessa viherkasveille käy yleensä vain köpelösti. Seuraava idea olikin huomattavasti hyödyllisempi meidän huushollia ajatellen ja niin säilytysritilä pääsi tekeille.

Yellow recyling Yellow recyling

Keltainen on keittiömme teemaväri, joten verkkokin sai isännän spraymaalikäsittelyssä itselleen uuden kirkkaan värin. Sitä ennen putsailin enimmät liat kostealla rätillä hinkaten.

Yellow recyling

Jokaiseen nurkkaan porattiin kiinnityspaikat ruuveille…

Yellow recyling

… jotta verkko saatiin tukevasti kiinnitettyä eteiskaapin taustaseinään (joka sijaitsee keittiön puolella). Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja S-koukkuja hankin Ikeasta ja ripustin niiden avulla verkkoon useimmin käytössä olevia tai muuten vain nättejä keittiötarpeita. Koukkuja on kahta eri kokoa, joista isommissa roikkuu painavampaa tavaraa, kuten valurautapannuja, kun taas pienemmät ovat mainioita kapustoille ja kahvikupeille.

Huomionarvoisia kapistuksia ovat ainakin oikeassa alareunassa roikkuva uusi ihana valurautainen sydänlettupannuni (kiitos vielä äidille!) sekä toisen reunan pannun vieressä sijaitseva kananmunan muotoinen lasta, joka on matkamuisto parin vuoden takaiselta Epsanjan reissulta.

Yellow recyling

Muistattekos tätä kaveria? En tiedä onko Pikku Nälkää näkynyt enää television puolella viime vuosina, minä kun katselen nykyisin vain Netflixiä, mutta ainakin nelisen vuotta sitten se seikkaili Danonen mainoksissa. Tuolloin osallistuin kuvakilpailuun, jonka palkintona oli mahdollisuus saada kyseinen pehmolelu jos oma kuva saa tarpeeksi monta tykkäystä. Sieltä tämä kaveri saapui muhkuraisessa kirjekuoressa ja on sen jälkeen kököttänyt milloin puolittain sohvan välissä, milloin kirjahyllyllä. Tähän keittiöviritykseen se sopi kuin nenä päähän, värikin oli juuri oikea!

Yellow recyling

Talon ainoat muumimukitkin pääsivät aitiopaikalle, onhan niissä kaikki parhaat hahmot (Haisuli, Muumimamma ja -pappa sekä Pikku Myy) edustettuna!

Semmoista tällä kertaa, kaikenkaikkiaan todella helppo ja nopea pikkurojekti, jolla sai kertaheitolla suuren lisätilan säilytykseen. Mitenkäs, onko teillä mitään teemavärejä keittiössä, vai pidättekö enemmän ihan puhtaan valkoisista pinnoista?

Tutorial: Pop Tap Bra

pop tab recycling

Tämä projekti sai alkunsa viime vuoden juhannuksena. Tuolloin harrastin aktiivista klipsukeräilyä hyödyntäen lukuisten kanssajuhlijoiden tyhjentämiä tölkkejä ja kyselin samalla, mitä niistä lähtisin tekemään. Joku heitti idean klipsubikineistä ja se sai useammaltakin taholta kannatusta. Vuoden verran pyörittelin ideaa ajatuksissani, kunnes sain sattumalta käsiini tavalliset mustat rintaliivit ja keksin hyvän vision käytännön toteutuksesta. Olin aiemmin pohtinut, miten pelkistä klipsuista tehtyjä bikineitä kärsisi pitää paljaalla iholla, klipsujen taustapuolilla kun saattaa olla kovinkin teräviä reunoja. Valmiiden liivien “verhoileminen” klipsuilla tarjosi onneksi mainion ratkaisun tuohon ongelmaan, liivien käyttömukavuus ja tukevuus kun säilyivät täysin ennallaan klipsuista huolimatta.

pop tab recycling

Tölkkiklipsuliiveihin tarvitset:

  • Tavalliset mustat rintaliivit
  • Tölkkiklipsuja ( näihin C-kupin liiveihin upposi 158kpl)
  • Sivuleikkurit
  • Neulan, lankaa ja sakset
  • Hopeisia paljetteja ja siemenhelmiä

pop tab recycling

Klipsujen valmistelu

Kylvetä kaikki klipsut fairy-vedessä ja huuhtele, jotta pinnan epäpuhtaudet saavat kyytiä.

  1. Alkuvaihe
  2. Siisti ylemmän reiän yläreuna sivuleikkureilla
  3. Taivuta klipsua hieman keskeltä esimerkiksi pöydänreunaa apuna käyttäen
  4. Leikkaa klipsun alareunaan lovi sivuleikkureilla

pop tab recycling

Yhdistele klipsut rintaliivin kupin muotoiseksi verkoksi. Sovita verkkoa aina välillä kupin päälle, jotta näet mistä kohtaa klipsuja vielä uupuu. Kun olet saanut yhden verkon valmiiksi, tee toinen verkko sen peilikuvaksi. Huom! Kuvasta poiketen alimmaiseen kerrokseen kannattaa laittaa klipsuja, joihin ei ole leikattu ollenkaan lovea, jotta verkon saa paremmin ommeltua kiinni liiveihin.

Verkko syntyy siten, että yhden klipsun loveen kiinnitetään aina kaksi alemman kerroksen klipsua ylärei’istään. Poikkeuksena verkon reunat, joissa osaan klipsuista kiinnitetään vain yksi alemman kerroksen klipsu.

pop tab recycling

Asettele valmis verkko rintaliivin kupille ja ompele se reunoista kiinni. Ompeleminen kannattaa aloittaa liivin yläreunan kohdasta johon olkain on kiinnitetty. Ompele jokainen verkon sivureunaklipsu yhdellä pistolla ylemmästä reiästään kiinni liiveihin, alareunan klipsut ommellaan alemmasta reiästään. Saatat joutua lisäilemään joitakin klipsuja vielä tässä kiinnitysvaiheessa, mikäli verkko lyhenee liikaa pingottuessaan.

pop tab recycling pop tab recycling

Viimeistele kokonaisuus ompelemalla kuppien alareunoihin sekä keskikappaleeseen paljetteja helmikiinnityksellä. Työnnä neula ensin paljetin reiästä, sitten helmen läpi, vielä uudestaan paljetin reiästä ja kankaaseen.

pop tab recycling

Valmista tuli!

Tässä vielä pari esimerkki-asua, joissa klipsuliivejä voisi hyödyntää. Tuon vasemmanpuoleisen asun olisin ihan hyvin voinut kuvata myös itseni päällä, mutten sen sijaan kokenut kovin suurta innostusta esitellä rintavarustustani blogimaailmassa pelkkiin liiveihin pukeutuneena. Siispä selkeyden vuoksi kaikki vaatteet on kuvattu mallinuken päällä (josta en muuten tykkää sitten pätkääkään tuon sinisen värin vuoksi, saisikohan sen jotenkin maalattua vaikka mustaksi?). Juhlavamman asun hameen ja läpinäkyvän pitsitopin löysin aikaisemmin tällä viikolla UFF:lta ja uimarantakelpoisen asun farkkushortseja on oma äitini käyttänyt joskus nuoruudessaan. Melko kierrätyspainotteisia kokonaisuuksia siis!

Mitäs te olette mieltä lopputuloksesta?

DIY: Rairuohoa rahkapurkissa VOL 2

Edellisessä osiossa taiteiltiin kuumaliiman ja pyykkipoikien kanssa, nyt on aika tarttua virkkuukoukkuun. Inspiraation löysin tällä kertaa Kotivinkin sivuilta, kun törmäsin ihaniin kukkaruukunpäällisiin joiden innoittamana lähdin kehittelemään omia visioitani. Ensialkuun pyörittelin mielessäni suunnitelmia sekä pupu-, että tiputeemaisista rairuohopurkeista. Tipu-idean toteutus onnistui kuitenkin lopulta sen verran kivasti, että päädyin tekemään pelkästään niitä. Kyseessä on todella helppo ja nopea homma. Siinä ei kauan nokka tuhise, kun on jo virkannut tusinan tipuja.

VARTALO

Minun tipusillani on vartalona pyöreitä Skyr-rahkapurkkeja, joten tämä ohjeistus pätee jos käytät samankokoisia purkkeja. Muussa tapauksessa sovita silmukkaketjusi sen mittaiseksi, että se yltää sopivan napakasti purkkisi ympärille.

  • Virkkaa 42 ketjusilmukkaa ja liitä ne yhteen renkaaksi. Huom! Ole tarkkana, etteivät silmukat kierry
  • Virkkaa 11 kerrosta kiinteillä silmukoilla (lisäyksiä tai kavennuksia ei tarvita missään kohtaa) ja päättele

SIIVET

  • Aloita siipien tekeminen virkkaamalla 3 ketjusilmukkaa ja liitä ne renkaaksi
  • Virkkaa seuraavan kerroksen alkuun 2 ketjusilmukkaa, jonka jälkeen 10 pylvästä renkaaseen. Nyt työn pitäisi muistuttaa puoliympyrää. Lisää tai vähennä pylväitä tarvittaessa
  • Viimeistele siiven suora yläreuna virkkaamalla piilosilmukoita koko sivun pituudelle
  • Ompele siivet yläreunoistaan kiinni tipun kylkiin

VIIMEISTELY

Nokka tehdään muutamalla kolmion muotoon ommellulla pistolla käyttäen oranssia lankaa. Silmiksi kiinnitin mustat helmet. Mikäli helmiä ei löydy tarpeistosta, voi silmät hyvin myös kirjailla mustalla ompelulangalla esim. linkkaamieni kotivinkin pupuruukunpäällisten tyyliin. Vaaleanpunainen ja valkoinen tipu saivat vielä tyttömäistä ilmettä kirjailluista silmäripsistä.

Nämä rairuohotipuset eivät jääneet meille asumaan, vaan ne lensivät ilahduttamaan perheenjäsenien ja tuttujen pääsiäistä. Jokainen tipu sai vähän herkkuja kaverikseen, jotta viemiset olisivat sekä kivoja katsella, että makoisia maistella. Keltainen tipu meni veljelleni, joka ei kovin suuri suklaan ystävä ole, joten sen kaveriksi laitoin pääasiassa keltaisia ja vihreitä tikkareita. Tyttötipujen matkaan lähti kasa pikkuisia suklaamunia, yhdelle vihreää ja toiselle pinkkiä.

Ressu Röpöläisemme täytti aprillipäivänä jo puoli vuotta. Neiti on kyllä aivan toista maata kuin isosiskonsa ja onkin ollut hauska seurailla, mitä tämä vahvaluonteinen pötkylä milloinkin keksii. Välillä on paras paikka olla sylissä paijattavana, toisinaan syödään oma herkkupala salamannopeasti ja komennetaan Heraa luovuttamaan omansakin. Useaan otteeseen on myös ihan selvästi mökötetty, kun ollaan koettu suurta vääryyttä jossain mystisessä asiassa. Hera on jotenkin aina ollut niin lupsakka tapaus, että on ihana kun Ressulla on luonnetta melkeimpä molempien edestä!

Äiti kävi taas kylässä siivouksen ja kaupassakäynnin merkeissä ja sehän tarkoittaa sitä, että meillä on taas ihania kukkia tuomassa hyvää mieltä! Pääsiäinen on meillä startannut hyvän ruuan parissa nauttien. Eilen valmistui iso satsi iskän ohjeistuksella tehtyä superhyvää currykastiketta, tänään syötiin päiväruuaksi lohimedaljonkia salaatin ja maalaislohkopottujen kera ja huomenna mennään taas pitkästä aikaa suosikkipaikkaamme Gastropub Tuulensuuhun. Koirillakin on ollut herkuttelun paikka, kun iskä oli paistanut niitä varten meheviä maksapaloja.

Suunnittelen tässä vielä naanleivän paistoa huomiselle, jotta curry saa vertaisensa lisukkeen. Nautinnollista pääsiäistä kaikille!

 

 

 

 

 

DIY: Rairuohoa rahkapurkissa VOL 1

Pääsiäisen lähestyessä on rairuohon kasvattelu ajankohtaista hommaa. Kaupoissa on tällä hetkellä myynnissä jos jonkinmoista purkkia ja purnukkaa tähän tarkoitukseen. Tuntuu kuitenkin vähän hassulta ostaa upouusia kopposia ihan vain pääsiäistä varten. En muutenkaan ole oikein ikinä harrastanut minkäänlaisia pääsiäiskoristeita, mutta tänä vuonna päätin ryhdistäytyä ja jalostaa rairuoholle purkkeja tyhjistä rahkapurkeista.

Tähän ensimmäiseen muodonmuutokseen sain inspiraation nähtyäni netissä ohimennen kuvan, jossa isoista jugurttiämpäreistä oli tehty samalla tyylillä “puisia” koreja. Minulla ei ollut jugurttiämpäriä isoista pyykkipojista puhumattakaan, mutta pieniä pyykkipoikia ja rahkapurkkeja löytyi varastosta. Niimpä kehitin tuosta ideasta pienemmän version “mitä kaapista löytyy”-periaatteella.

Maalaisromanttiseen rairuohopurkkiin tarvitset:

  • 18 kpl pieniä pyykkipoikia
  • kuumaliimaa
  • tyhjän rahkapurkin
  • narua
  • pitsinauhaa
  • öljyvahaa, petsiä tms. ainetta puupinnan käsittelyyn

TYÖVAIHE 1: Irrottele pyykkipoikien puoliskot erilleen toisistaan. Metalliosille en toistaiseksi ole keksinyt käyttötarkoitusta, mutta laitoin ne säilöön odottelemaan.

TYÖVAIHE 2: Liimaa pyykkipoikien puoliskot rahkapurkin kylkeen kuumaliimalla siten päin, että niiden kaarevat pintakolot jäävät pintapuolelle ja muodostavat yhtenäiset urat. Purkin seinämä ei ole pystysuora, joten pyykkipoikia ei voi liimata ihan vieriviereen. Tasaisen lopputuloksen saa, kun pyykkipojat laittaa alareunastaan ihan vierekkäin, mutta jättää yläreunojen väliin noin millin raon.  Ps. Tarkoitus ei ole piilomainostaa Skyr-rahkaa, purkki vain näytti nätimmältä kuvattuna niin päin, että etiketti näkyy. Itseasiassa tuota banaanin makuista rahkaa en voi maun perusteella edes suositella, sen verran pahaa oli.

TYÖVAIHE 3: Tämän vaiheen voit jättää välistä, mikäli pidät vaalean puun ulkonäöstä ihan sellaisenaan. Mikäli taas olet enemmän tummemman sävyisen puun ystävä, tuputtele pyykkipoikien pinta mieleisen värisellä puunkäsittelyaineella. Itse hyödynsin kaapissa pyörineen purkinpohjallisen puulattioille tarkoitetusta öljyvahasta.

TYÖVAIHE 4: Sido narunpätkät pyykkipoikien pinnassa kulkeviin kahteen paksuun uraan. Narut voi solmia tavallisin umpisolmuin tai tehdä vaikkapa rusetit.

TYÖVAIHE 5: Liimaa kuumaliimalla pitsinauhaa purkin yläreunaan. Tällä saadaan peitettyä suurimmat pyykkipoikien väliset raot näkyvistä, eikä rahkapurkin pinnan tekstit pääse paistamaan rumasti lävitse. Pitsi antaa purkille hempeän romanttisen ilmeen ja viimeistelee kivasti lopputuloksen.

Nyt kun purkki on valmis, voi kylvää siemenet…

… antaa hautua (purkin kansi on hirmu kätevä tähän!)…

… ja nauttia rairuohosta!