Cookie A – Vicia Faba Design

Linjoilla ollaan, vaikka ehdin jo pelätä postaustahdin kärsivän nettiyhteysongelmien vuoksi. Pari yötä takaperin oli nukkuminen Iriksen mielestä ilmeisen yliarvostettua puuhaa, sillä aamulla herättyäni oli makkarin halki kulkeva nettipiuha nakerrettu poikki. Olisihan tuo ongelma korjattavissa nopeastikin jos raaskisi raottaa kukkaronnyörejä uutta piuhaa varten, mutta koetan ainakin jonkin aikaa pärjäillä kaapista löytyneellä USB WiFi-adapterilla. Eilen tuosta härvelistä ei ollut mitään iloa jatkuvan pätkimisen ja hidastelun vuoksi, mutta tänään ei netti ole tainnut pätkäistä vielä kertaakaan ja latausnopeuskin on ollut ihan kohtuullinen. Nähtäväksi jää, pärjäileekö sen kanssa niin pitkään että Iris ei enää kiinnostu johdoista ja uskallan hankkia uuden.

Sukkavuoden parissa jatketaan Cookie A:n ihanalla Kai-Mei mallilla, joka löytyy kirjasta Sock Innovation (Suloisimmat Sukat). Violetit sukat on tehty täysin ohjeen mukaan, mutta oransseihin sukkiin tein rutkasti lyhyemmän varren osin mielenkiinnosta, osin laiskuuttani. Molemmissa pareissa on lankana Austermann Step, mikäli muistan oikein (nämäkin kuului näet niihin ikivanhoihin ja vyötteettömiin keriin, mitä lankavarastossani on rutkasti).

Tämä malli on yksinkertaisuudessaan yksi suurimmista suosikeistani, mitä Cookie A:n sukkamalleihin tulee. Alunperin tein nuo violetin sävyiset sukat kummitädilleni ja oranssit itselleni, mutta osoitesekaannusten ja huonon tuurin seurauksena kummitädin sukat eivät ikinä päässeet perille Norjaan, vaan seikkailevat edelleen ties missä. Siispä koetin onneani uudestaan ja lähetin hänelle nuo oranssit sukat, joita en itse ollut ehtinyt vielä ottaa käyttöön asti. Toisella yrittämällä en enää lähtenyt lähettelemään pakettia ulkomaille, vaan laitoin sen ihan kotimaan osoitteeseen, jonne se myös pääsi perille! Onneksi niin, sillä kaksi hukkunutta sukkaparia olisi ollut jo liikaa.

Enköhän tee itsellenikin vielä uuden parin jollain raikkaalla värillä, jotta pääsen ihastelemaan tätä mallia muutenkin kuin pelkästään kuvista.

Kumpiko varren pituus toimii teistä tässä mallissa paremmin? Entäpä väri? Omaan silmääni tuo lyhytvartinen oranssi versio on todella onnistunut. Yksivärinen lanka tuo mallin kauniit sydämenmuotoiset pitsiaukot hyvin esille ja lyhyt varsi tekee kokonaisuudesta kivan kesäisen. Violetin langan vaihteleva pinta vie ehkä vähän liikaa huomiota sukan kuvioinnilta, minkä vuoksi se jäi omissa silmissäni tällä kertaa kakkoseksi.

Sukkavuosi 2015 aiemmat työt:

Tämä vuosi alkaa olla hiljalleen puolivälissä ja sehän on mitä mainioin aika korkata Sukkavuosi 2015. Vuoden loppua kohden olisi haaveissa kiristää tahtia ja nakutella valmiiksi vielä ainakin kymmenet sukat, muttei tuon määrän toteutumista voi ennakkoon kovin varmaksi sanoa. Mielenkiintoni kun sattuu olemaan aika harhailevaista sorttia, mitä käsitöihin tulee. Yhtenä päivänä saatan innostua puutöistä tai vanhojen televisioiden purkamisesta ja taas seuraavana ompelen paljetteja voimistelupukuun tai vääntelen tölkkiklipsuja bikineitä varten. Tästä johtuen on vaikea etukäteen sanoa, kuinka paljon sukkien neulomiselle jää muiden inspiraatioiden ohella aikaa. Olen kuitenkin optimistinen sen asian suhteen, että ennen vuodenvaihdetta olen esitellyt teille ainakin ne 11 sukkaparia!

Näiden sukkien malli on peräisin Cookie A:n kirjasta Knit.Sock.Love, joka on toinen kahdesta parhaasta sukkaohjekirjasta, jotka olen kirjahyllyyni saanut hankittua (toinen kirjoista on myös Cookie A:n tuotantoa oleva Sock Innovation). Molemmat teokset ovat niin pullollaan ihania malleja ohjeineen, että mieleni tekisi aloittaa kaikki ToDo-listan 10 sukkaparia samanaikaisesti. Onneksi sopivia puikkoja löytyy “vain” viiteen pariin, niin homma pysyy edes jonkin verran hallinnassa. Siitä voitte kuitenkin olla varmoja, että Cookie A:n sukkamallit ovat jatkossakin vahvasti edustettuina täällä blogissa.

BFF taisi olla koko kirjan helpoin ohje simppeleine palmikoineen ja olisi saattanut olla aika tylsännäköinen yksivärisenä, mutta eläväisesti liukuvärjätty lanka toi mielestäni kivan jujun lopputulokseen. Lanka on minulle epätyypilliseen tapaan jotain aivan muuta kuin Seiskaveikkaa tai Nallea, mutta kyseinen kerä on pyörinyt lankalaatikossani lähemmäs 5 vuotta ilman vyötettä, joten minulla ei ole harmainta hajuakaan mitä se mahtaisi olla.

Käytin pitkästä aikaa neulomiseen bambupuikkoja, kun teräksiset ja muoviset puikot olivat kaikki keskeneräisyyksissä kiinni. Pääsi taas toteamaan, kuinka ohuet bambupuikot eivät oikein ole minun juttuni, sillä en osaa tehdä niillä laisinkaan “sopivaa” käsialaa. Tälläkin kertaa ensimmäisen sukan kanssa ongelmana oli löysähkö käsiala, jonka seurauksena silmukat olivat yhtenään karkaamassa puikoilta. Toisen sukan kohdalla käsiala olikin sitten liian tiukkaa ja puikot vääntyilivät mutkalle, kun yritin kammeta silmukoita palmikkomuotoon. Vaikka pidänkin kovasti bambuisten puikkojen käsituntumasta, täytynee jatkossa pysytellä ihan muissa sukkapuikkolaaduissa. Josko käsiala niillä vähän tasaantuisi.

Vielä en ole keksinyt, ketä palmikkosukat pääsevät ilahduttamaan. En kuitenkaan malttanut lykätä julkaisua siihen saakka, että saan yllätyksen toimitettua vastaanottajalleen, joten täytynee valita yllätettäväksi joku, joka ei blogiini eksy. Siitäkään en ole oikein varma, lähtevätkö kuvan patalaput samaan osoitteeseen. Tuntui vain niin tyhjältä kuvata vain yhtä yksinäistä sukkaparia, että otin kaveriksi pari isoäidinneliöistä syntynyttä patalappua joiden värimaailmassa oli samanlaisia violetin ja vaaleanpunaisen sävyjä kuin sukissa.

Patalaput ovat odottaneet uutta kotia melkoisen pitkään, sillä muistaakseni virkkailin niitä joskus vuosien 2011-2012 tienoilla. Rakenne niissä on äärimmäisen helppo: kaksi samankokoista isoäidinneliöitä asetetaan vastakkain, virkataan ne kiinteillä silmukoilla reunoista kiinni toisiinsa ja yhteen nurkkaan tehdään ripustuslenkki ketjusilmukoin. Lankoina Novitan 7 veljestä & Puro, joista jälkimmäistä ei ole tainnut enää useampaan vuoteen olla (harmi kyllä) myynnissä, mikäli pikainen googletus oli oikeassa. Kauniit värit näissä yksilöissä ainakin on, joten eivätköhän ne vielä pääse piristämään jonkun keittiötä!

Nyt olisikin kiva kuulla, millaisia sukkia teillä on puikoilla tai suunnitelmissa?