Tässä se nyt on, kauan ja hartaasti koulukiireiden ohessa suunniteltu, ommeltu, leikkailtu ja liimailtu projektini: kilpailupuku rytmiseen voimisteluun. Homma laitettiin alulle jo alkukesästä, kun sain tilaisuuden suunnitella aivan alusta alkaen kilpailupuvun eräälle yksilökisaamisesta innostuneelle joukkuevoimistelijatytölle. Lopputulokseen uponneista työtunneista en ole tarkkaan tietoinen, mutta reippaasti jonnekin 100 tunnin yläpuolelle ne lopulta sijoittuivat. Huh!
Pakko kyllä sanoa, että oli ihana päästä pitkästä aikaa koristelemaan puku alusta loppuun itse. Oman voimistelu-urani loppumisesta on ehtinyt vierähtää jo 7,5 vuotta, joten viime kerrasta olikin jo aikaa.
Ainoa työvaihe, jonka ulkoistin muille oli pohjapuvun ompeleminen. Minun saumurinkäyttötaidoillani lopputulokseen olisi vierähtänyt aivan liian kauan aikaa, eikä työn jäljestäkään olisi voinut mennä ihan takuuseen. Ihonvärisestä ja vihreistä lycrakankaista koostuva pohjapuku teetätettiin suunnittelemani mallipiirroksen perusteella Mia-Tuotteella, joka osoittautui oikein kivaksi paikaksi. Ystävällinen palvelu, nopea toimitus ja hyvälaatuinen työn jälki samassa paketissa, eikös siinä ole aika hyvä kombinaatio?
Kukkaköynnöksiä varten leikkasin lehtiköynnökset ja kukat irti kuviokankaasta, jonka jälkeen sommittelin ne paikoilleen nuppineulojen avulla. Tässä vaiheessa oli erityisen kätevää, kun käytettävissä oli sopivankokoinen mallinukke, jonka ylle puvun sai pingotettua. Aikoinaan, kun omia kilpailupukujani koristelin, oli puvun sisään tungettuna milloin mikäkin muhkuratyyny, joka väänsi puvun mittasuhteet aivan pieleen.
Kuvioiden kiinnityksen hoidin käsipelissä neulalla ja langalla ja onnistuimpa ompelemaan ensimmäiset kuviot puvun lisäksi myös mallinuken pintaan kinni. Onneksi virhe tuli melko alussa ilmi, eikä purettavaa ehtinyt kertyä ihan hirmuisesti.
Kun köynnökset oli kiinnitetty paikoilleen, liimailin niihin vielä 1100 strassia tuomaan kimallusta ja näyttävyyttä. Strasseja tuli köynnösten lisäksi myös ihokankaaseen, johon kiinnitin vielä 300 kirkasta hotfix-strassia, jotka olivat minulle uusi tuttavuus. Hotfixit olivat kyllä huomattavasti siistimpiä kiinnittää, mutta liiman kanssa sotkemiseen liittyi silti oma nostalginen fiiliksensä.
Paljetteja puvussa on arviolta ainakin 1000 kpl, ja niitä löytyy kolmessa eri sävyssä (vaalean vihreä, tumman vihreä ja läpinäkyvä). Kiinnityksen päädyin tekemään siemenhelmien avulla, sillä se on huomattavasti nätimpi lopputulokseltaan kuin pelkällä langalla kiinnitetty versio, jossa langat menevät paljetin pinnalla.
Paljettirykelmiä löytyy niin hihoista ja kiiltävän vihreän lycran alueelta…
… kuin kukkaköynnösten ympäriltä ja oikeasta kyljestäkin. Erityisesti nuo köynnösten ympärillä olevat läpinäkyvät paljetit ovat ihania, kun niiden kimallus on sellaista kirkasta ja raikasta.
Puvussa on kiva olla myös jotain pientä jujua, mikä ei välttämättä näy kisamatolta yleisöön saakka, mutta näyttää lähitarkastelussa kauniilta. Tämän puvun pikkujuju syntyi kimaltavista vihreistä helmistä, joista tein kaulakorun ja kivan viimeistelyn helmaan.
Oheiselta videolta näkee vilauksen siitä, miltä puvun kimallus näyttää todellisuudessa. Melko säihkyvä tapaus, eikö totta? Nyt olenkin kovasti pohtinut, tekisinkö itselleni jonkin yltiökimaltavan juhlavaatteen, kun paljettien ompelu oli niin mukavaa. En kyllä tiedä tulisiko sellaiselle mitään käyttötilaisuutta, mutta ajatus kauttaaltaan kimaltavasta pikkumustasta on kovin houkutteleva.
Vicia Faba Design 